- Админтай холбогдох
- 99110103
- 90001603
- info@cekc.mn
Дэмий л шаналж хүлээх юм даа… /сэтгэгдэл/
sain baitsgaana uu. bi odoo 5 sartai huutei. nuhur mini urd ni 2 ehnertei bsn. minii nuhur ih l huuhemseg yumaa. nadtai hamt baihdaa baihdaa ch gej dee. bi jeremsen baihdaa yag suuna gej yariltsaagui zugeer l ehner ni gadaadad baihad ni bid 2 yavalddag bsn yum. tegeed l bi gedeg hun jeremsen bolson buguud nas ch bas 30 nileen duhuj bsn bolohoor bas hairtai huniihee huuhdiig garahaar bolson yuma. tegeed bi haya nuguu zaluugiindaa buyu odoogiin nuhuriinduu haya irj ochdog bailaa. tegeed huu mini ch tursun. er ni nuhuruu X man geed nerlechie. tegeed namaig turuud 1 sar bolgood gertee avaachisan. uchir ni nuguu gadaadad bgaa ehnereesee salj bgaan gsn. tegeed l bid 2 odoo huuteigee 3laa neg gertee bgaa.
odoo ajilaasaa ih oroitoj irne.dandaa l hural tsuglaan ajil ene ter gedeg shaltgaan heldeg. bi huugee unchin aavgui usgumuurgui bgaa bolohoor ene bugdiig tevcheed l udur honogiig unguruuj bna daa. deer ni nadtai suuhgui yum chin geed namaig jeremsen baihad uur huuhnuudtei yavaldaj bsniig ni meddeg bolohoor odoo nadaa ih hetsuu bnaa. huugee l bodoj bn. bas er nuhurgui gej humuust heluulehees aij bn. jeremsen baihdaa gantsarai huugee usguj chadna gej uurtuu ih itgeltei bsn bolohoor huuhedee avhuulalgui gargahaar shiidsen yuma. tegsen odoo bol buh yum uur sanagdaj bna. yah be. naiz nuhudduu ene tuhaigaa yarihaar dalduur bie biendee namaig muulaad l yarih yum.suuldee helehee ch bsn.
nuhur mini nadaa hairtai gne. yadaj bhd urdnii buh yavdaliig medej bgaa bolohoor yah be…. deer ni nuguu ehner luugee yavchih bii dee gej ih aih yum. tegeed oroitson ch gesen yu ch helj chadahgui. demii l shanalj huleeh yum daaa
32 Comments
Ehiin setgel urd, uhtel ur haram gedeg ug bdag biz dee. Huuhdee bodood salahgui gej hudlaa archaaguide tegj bga yum geh humus bas bh l yum.huuhedgui bhda bi ch tegj l boddog bla.huugee turuuleed ih yum oilgoson. Huuhdiinhe hajuud heruul hiihgui huuhdiinhe hajuud tavgui bdal uusgehgui gej hicheej olon yuman deer uge zalgij hartsa zuulluj bsan. minii nuhur uur huntei bolson.gehde odoo haritsaatai bga uguig medehgui yum.huuhedgui bsan Bol ter hunees salaad zaluu Deere sursnaa saijruulah iluu bolovsroh ajil turulduu anhaarah magadgui shine hair setgeliig ch uguisgehgui jargal boloh shuu dee.harin eh Hun huuhde bodood ene buhnees tatgalzdag yum bna.bi nuhruuruu Salval huvia hicheesen hereg boloh yum shig sanagddag.nuhur mini nadad ahin durlana. Nuhur maani namaig ergeed hairlana .anhnii amidarlaa butneer ni huug ni ch uuriig ni ch uuriinhuu setgeliin Amriig bodolgui uuriinhuu jargaliig huulgui tesch tevchsniihe huchind eleg buten avch uldsen amidarlaaraa Shan amidarna gedegt itgej l udur honogiig unguruuj tevchij yavna da.
ENE HUMUUSIIN ASUUDLIIG YNSHAAD Hajuud n uuriinhuu asuudlaas ichchilee neeh joohon uzel bodliin zuruugees margaanaas bolool gertee ochihgui shanalaal suujaahiin yo yo bi jargaj baigaam bna
Hi
deerkhi 2 khuukhii ali ali ni buruu baikhgui gej bodoj baina 2 laal saikhan amidarch eleg buten baikhiig khusej baiga ter nokhor bolkh zaluu ni ali neg taldaa songoltoo khiine bizdee uldej baigaa ekhner ni ter songoltiig ni khuleen zowshoorood khuukhdiinkhee tetgewriig awaad amidralaa shineer oodrogoor kharj tsaash amirakh kheregtei tuiliin unen tuiliin khuwurashgui zuil gej ene zambuilan khorwoo deer baiddagui yum bukh zuil khuiwich oorchllogddog yum tsag khugatsaa ter busguin shanalsan enelsen setgeliin sharkiig edgeekh bolno.khrin khuukhdee l ukhaantai khumuujitei sain khun bolgoj l osgoorei gej l khusie
CHI HUNII JARGALAAIG BULAAJ GARAA UGAASAN BAINA SHTEE. CHI YAMAR ARCHAAGUI HUUHEN BE HUUHDEER TURII BARJ NAAD ZALUUTAIGAA SUUNA GEJ BODOJ BAIGAA BOL BUTEHGUI BAIHDAA. HUNII ZOVLONGOOR JARGAL HIIJ CHAMTAI ZUGAATSAJ YAVAHD TSAANA N NEG EMEGTEI (EHNER N) SHANALJ BAISNIIG CHI MEDSEN L BAINA SHTEE. CHI UNEN TE1 HUUHEN UMDAA ARCHAAGUI ZAYANDAA GUTAR. CHI CH HUUHDEEREE L TURII BARSAN SHULAM UMDAA.HUNII GER BULEES AZ JARGALIIN BULAAJ AVSAN ARCHAAGUI AMTAN BE.CHAMAIG SAIN EEJ BOLOH BOLTUGAI GEJ EROOE. CHI CH DEE….
sain uu
hvnii yumiig sanamsargvi asvsan bol aldaagaa zasah hergetei sh dee
odoo eej bolloo setgel chini saihan bnuu
hvvhed gedeg hoorhon hvniig iim muuhai hervvld oroltsuuloh hereg bnu chamd
ugaasaa enhertei hvmvvs ehneree songodog sh dee
gehdee hvnii haniig oortoo tatah yamar herge bsasn yum be?
tsaana 1 bvsgvi hvn uilj bgaa shvv dee
hvnii nulimasiig harsan amidarl saihan bdagvi yumaa
hvnd hvn ilvvdhgvi harin hvvgee sain hvn bolgoj hvmvvjvvleheer tal deer anhaar
hvnii hani yum bol dandaa uuchilaad amidarna gedeg hetsvv sh dee minii naij oordoo anhaaral tabia
amidarl saihaan gehdee uhaalag amidarii bvgdeeree
Iim yum chinii amidrald tohioldsond bi uneheer haramsaj bna. Odoo chi ungursun amidralig uurchilj chdahgui. Harin chinii ireedui chin chinii gart bna. Amidral hetsuu yum ih tohiolddog. Ter ued ternees ayatihan garah gartsaa l oloh heregtei. Tegehgui bol ene humuus chamaig teneg mangaraar chin duudaad, esvel huuchin ehner ni chamaig tavlaad chinii amidrald yu ch nemer bolohgui. Gol ni chi uuruu uuriihuu amidralin ezen gedgiig medreh heregtei. Sanhuugiin huvid berhsheeltei bgaad ter huneesee salj chadhagui bol naad huneesee mungun tuslamj av. Unuudur nadad chamaig nadaas huneesee sal gej heleh erh bhgui. Hervee chi husvel nadad email bicheerei. Bi chamd setgel sudlalin uudnees/shinjleh uhaani barimttai medeelel ugch chadna. Chinii angli hel chin sain uu? bi uuriin gesen blog-toi. gehdee uneniig helehed minii blog angli heleer (bi uuruu amerikt amidardag) ene niigemd zoriulagdsan humuust zuvluguu ugch blog-oo bichdeg. minii email mogi.0901@yahoo.com
nadtai holboo bariarai. Medeej bi chinii hunii nuhur salgaj suusnig hezee ch dmejihgui. Gehdee chamd unuudur tuslamj heregtei. Bi odoo boltol minii ex nuhurtei yavsan huuhniig uuchilj chaddaggui. Yamar chuluun zurhtei humuus tiim yum hiidgiig uneheer oilgodoggui. Gehdee chi minii tursun duugees esvel egchees yalgaa yu bhav. amidraldaa buruu alham hiigeed terendee shanalj zovj yavaa l hegen biz. gol ni chinii huuhed chin bna. Ter huniig (huuhdee) yagaad ch hohirooj bolohgui. amidrald hetsuu yum ih tohiolddog yum. gol ni uuruu amidralihaa l ezen ni bh heregtei.
hi, hun burt l hetsuu asuudal tulgardag, hen uhaalag tevcheeretei bas hunleg busdiig oilgohiig husegch ni yaldag horvoo. 6 deer bichsen emegtei bol shantrashgui tsautsashgui mundag emegtei bna, gehdee suuliin ehner ch adil buuj ogdoggui bh taltai, gehdee yagaad ter erd itgej huuhdiig ni toruulsen yum bol do, tsaad er ch mundag yum bna, tiim ch muu hun bish uneheer emegtei huniig tataj chaddag uu ugui yu gedeg tal deer, aa gehdee jaahan ninjin setgeleesee bolood aldaj yavaa yum bna da. Ergeed harahad ni yag adihan 2 ehner medeej 2 laa neg neg huuhedtei, estsiin dundee ene hun ehniihee ehnierluu yavah bh da, Suuliin ehner jaahan l dutuu bodson bna, mundag emegtei bh l da, tuund ter er yagaad iim ih itgel toruulee be? hariutslagiig ni huleeh boluu? gehdee amidraldaa aldadgui hun gej bas bhgui sh de, ankhnaasaa l chadna gej bodson bol chi chadna aa, odoo zugeer l setgelee hortol saihan bj bgaad l sal. Huuchin ehner ni ter erd uneheer hairtai nohor ni ch bas hairtai tiim bhad zugeer l sevelzsen salihan dund heseg amidarch bgaad salhi namdah ter yed jargah bh aa. Iim mundag setgeliin tenkheetei uhaantai megteichuudiig hajuudaa bailgaj bgaa zaluu uhaarah bh aa, bas tiim ch muu hun bish bh zugeer l jaahan hol aldaad l. Hen heniigee gehev de yag l adilhan yum bna da.
sain baitsgaanu. ene yavdaliig sonsood nadtai tun adil bolhiig medle. yagaad gevel bi ch gesen ehnertei hunteigee yavdag tegeed odoo jiremsen. yalt ch ugui sain bolhoor gargachihdag ch yumuu gej bodhiin ggehde aavgui l huuhed osoj tom bolno gesen ug. ter hun ugaasaa avgaigaasaa salna gej bhgui bolhoor hetsuu bnaa. odoo gehde nas baga bgaa bolhoor avhuulna gej boddog bolj bgaa. daraa ni haramsah vii gedgees aij bn. ugui l gej naidaydaa
Ene jinhen ehneriinh ni zuv shd ee hun huuhdiinhee tuluu l buh yumiig tevchdeg yum busad humuust surgamj boloosoi gesendee l ene bugdiig bichsen yum bish uu. ger bul uimuulegch teneg huuhnuuded,bugsuu zahirch chadahgui ehneriinhee setgeld nasan turshid ni har tolbo uldeechdeg teneg erchuuded yyum heleed bgaa yum bishuu.emegtei hun huurtsan gedegee medsen l bol setgeld neg l baraan yum suuchdag yumaa….gehdee huuhdee l boddogiin.
tevchdegiin,huleedegiin,suuldee er hun chini ehner huuhdee l gedegiin…………….
Ene teneg 2 huuhenii uruusun duguinuud elbeg bdag bolhoor Mongoliin teneg zaluuchuud ulam davraad bgaa bhgui yu da, ta nar odoo boli za, mail-eeree l tnegteed bj bdag yum bgaaz, bulaigaa net-eer delgedeg ni yamar uchirtai yum be. Yaah gej bgaan Hurelbaatar uzeltnuudiig ulam devergeh gej sanaatai yavuulga yvuuljiinuu?
Naad commetuudiig chini unshisan jaahan bandi nar buruu oilgolt avhaar bna. Dald or naad teneg nuhur naad teneg zahianuudtaigaa
eooe yu ve ter gambuush ni haha jinken sanaa gj yavtsiinb na shd yaj ichkuu bas blog ntr deer yum bicheed bj chadjb n aaa araich dee ooriigoo medeech
unheer uruvdeltei yum chi zuer l odoo naad ger bul zuer orhi za
chinii zaya chin ter
huurhii ugsun ner ni hurtel gambuush bhdaa yahvdeee
sain baitsgaana uu.bi 18 tai.naiz zaluutaigaa dotno haritsaaatai bolson yumaa.jiremslehees hamgaalah huanliig yaj hutuldug yum bol?eswel hezee ayulgui udur bdgiig helj tuslaach.please.com uldeegeerei.esuul oor yamar negen arga helj uguuch.(belgewchees uur)
Ãàéã¿é ýð÷¿¿ä õîâîðäñîí ýíý ¿åä õ¿¿õí¿¿ä ìèíü ÿàëòàé ÷ áèëýý. Íýã ãàéã¿é çàëóóòàé òàíèëöààä äîòíî õàðüöàà òîãòîîòîë öààíàà ãýð á¿ëòýé áàéæ òààðäàã. ªºðñ人ð ÷èíü ò¿ð çóóðûí çóãààãàà ãàðãàõ ãýñýí ë çîðèëãîòîé. Ãýõäýý áè îõèíòîé õ¿í. Èéìýðõ¿¿ ñàâñàãíóóð ýð÷¿¿ä îõèíû ìèíü òîëãîéã ýðã¿¿ëæ àìüäðàëààð íü òîãëîõ âèé ãýæ èõ ñàíàà çîâäîã. Ààâóóä áèä òýäíèé ÿâäàë á¿ðèéã õÿíàõ áèø, èéìýðõ¿¿ ç¿éë áàéäàã þì ãýäãèéã áàãààñ íü òàðõèíä íü ñóóëãàæ ºã캺ð÷ þì øèã. Ãýõäýý çàðèì õ¿¿õí¿¿ä õýòýðõèé ýð÷¿¿äýýñ áîëãîîìæèëæ öýðâýñýýð íàñààðàà ãàíö áèå ÿâàõ íü ÷ áèé.
Õ¿¿õí¿¿ä ìèíü çàðèì ¿åä ç¿ðõ ñýòãýëäýý áèø óõàìñàð îþóíäàà çàõèðàãäàæ ñóðàõ õýðýãòýé. ͺ㺺 çàëóó ÷èíü õè÷íýýí íîâøèéí çàíòàé, õ¿í ÷àíàðã¿é áàéñàí ÷ òà íàðûí ç¿ðõ ñýòãýë ÷èíü òàòàãäààä ñàëæ ÷àääàãã¿é ø¿¿ äýý. Èéì ¿åä ë ç¿ðõ ñýòãýëýý õàòàìæëàí çàõèð.
medehgyi yum ta 2n asuudaliig gehdee l shal teneg sanagdaj bn durtai bol zovood bj dee
ireeduid yu bolohiig sain medehgui bain. bolomj l baival huugee avaad gertee harisan ni deer baih yag hajuud chini baival tusalmaarl bna gevch bi gadaadad bna yahae meil bihceeree
Ene usan teneg erchuud sonoosei. Huuhnuudiin togloom bolj baigaagaa oilgohgui neg l ih mundag hun gej ooriigoo boddog bololtoi. Hunii huniig jargaah gej ooriinhoo jinhene unet erdene boloh huuhdee hayaj bh gej. Ugaasaa erchuud hoid nasandaa nohoi bolj tordog gene lee. Nohoin omnoh torol boloh muu zayatai humuus.
TER HUUHEN OOROO EHNERTEI HUNIIG ALTSAGNAJ BGAD ERGUULSEN BN SH DEE! YASAN HAR AMIA BODSON GER BUL UIMUULSEN ESTOI HAR NOMROGTEI SHULAM VE! OORIIGOOTATAJ AVAACH!
hervee naizaa hayaa ch yum uu huntei yariltsah zuvshiltsuhhereg garval nadruu mail bicheerei. saihan naizuud bolie. davkaa_247@yahoo.com
hmm huuhnuudiin davruu zan iim shd. zugeer l anh bodoj baisan shigee l bai. huuhnuudiig darj l baih heregtei hezeech buu davruul
za tegher.gui yah ve.emegtei hun bur teshee baigaad ireheer saldag yum bnalee.chamd gj helehed shuud nuuremgii yarilts.tegeed bolohgui bol sal.uuiiguu ch bodson huugee ch bodson sal.etseg ni etseg shig baij chadahgui bol tim etsgeer yah bileedee.bi uuruu bagaasaa unchin ussun bolhoor uuniig sn mednee gj heleh bnaa.
Oodoo shidsen chuluu chini butsaj buuhdaa nam tsohij bgaa ni ter. Yah gej ger byltei hyntei yavaldaj sadarla gesiim, tegj bhdaa naad hyniihee ehner hyyhdiig ni bodson bol butsahdaa shoroo teehgyi l bj dee bysgyi mini. Etsest ni helehed chi amidralaa avch yavah chadvartai biye daasan emegtei bsn bol naad banzal har yumnaasaa shaltag toochood zuuraldahgyi bsn bh. Hyyhdee alj nygel hiigeegyid chini nygel chini jaahan nimgereh bh, busdaar bol yostoi HOHI CHINI gedgiim
harin 6d helehed saihan sn hymyys bsaar btal banzal har yumiig bulaatsaldaj, uursdiiguu ingetlee tamlah gej dee. OLON HYYHNII DUND TOGLOSON HEREENI HOOL BNA NAAD ZALUU CHINI
Yooy er bulaatsaldaad l baih bololtoi yumaa. Er hungui bol amidarch chadahgui bna uu ain. Uursduu ehelj mayaglchaad daraa ni ter hussen zuilee avchaad odoo ter hussen amidralaa avaad yavj chadahgui hunii gar harsan archaagui teneg huuhnuud… HUNII ERHEND JARGAHAAR UURIIN ERHEER ZOV gedeg ugiig uurtuu bain bain heleed uzerei.
iim amidral baidag jum aa, minii nuhur z gesen namaig gadaadad surz baihad negen huuhentei tolgoi holbood 2 huuhdee minii aav eej deer mini hayazihaad jvaad ugsun jum daa.
Daraa jil ni bi butsaj ozood ger bulee bur salgasan, ter 2 z bas udaan hamt amidraagui gej bi suuld sonsson. Ter huuhen ni odoo uur nuhurtei bolood neg huuhed gargasan gesen. 2 huuhdiin maani aav gej hun odoo neg joohon ohintoi amidrah geed uzej baigaa gene lee.
hudlaa zohiold itgeed yamar olon hvn buhimdaa bee.neeree iim yumbdag bol yaya gesen bi ch bas iim hvnees salah bsan yun ter vr hvvhed bee walalala baliar yum bas ineedtei.bi gehdee er l dee.za za aimaar vnemshiltei zohiol bna dahiad sainiig bicheerei
6 uhaantai huuhen shig sanagdlaa
Sain bna uu bi chinii buten neriig medehgui. gehdee hen gedgiig chini medne. chi ch gesen namaig tanij bga gej bi bodoj bna. bi chamaig anhaaraltai ajlaa huleelee chi minii bodoj bsan shig uhaantai esbel or nimgen setgelten bish yum bna. bi ta 2iin tuhai barag bugdiig medne. Anh yaj hen taniltsuulsanaas amralt hesej tsengej bsanaas abhuulaad airport deer gargaj ogoh hurtel chini bi chamaig harsan. end irsenii daraa interneteer yarihad chini bi nohriinhoo hajuud uilaad suuj bsan, chinii zurag zahia emailuudiig nadad unshuulahad ch bi mash tebcheertei bsan. Uchir ni chi anhnii bogood bas etsesiinh bish uchiraas… Gehdee chamaas busad ni iluu uhaantai bas nuuts bj chadsan uchiraas nadad tednii talaar zuud shig l tosoolol bii. Nadad hardahaas oor setgel, hob jibnees oor barimt bhgui. Harin chi bol ooroo. Anh nohriig mini erguulj zurgiin jaaz hos huuhedtei sobner belegleheesee ehleed l chi nadad ooriigoo medegduulehiig hicheesen. chi nuuts amrag bsan bol hezee ch zurag zahia zurh zuult beleglehgui bsan. tegeheer chi nuuts amrag baihiig huseegui gej bi oilgoj bna. chi namaig belebsruulj, huug mini onchruulj, eleg buten ger buliig mini samrahiig hussen. Chinii uldeesen barimtuudiig haraad namaig salna gej tolobloson. ugui de bi salahgui. Turhen zuuriin setgel hoorloor bi tuuniig chamd ogohgui bi ene ger buliig buten abch yabah gej 5n jiliin tursh uhehees busdiig uzsen mash olon zuilees tatgalzah, tebchih heregtei bolson. jiremsen baihdaa 2 udaa zolboh dohson torohdoo hundrel garch sain mes zasalchidiin achaar urdee haragdah hubitai uldsen hun. Tegeheer chinii sanasnaar bi ooriin garaar bosgoson amidralaa suitguulehgui. Nohor mini nadad chinii tuhai end irehnguutee heleed uuchlal guisan turhen zuuriin nugeliig ni orshoohiig bugdiig martahiig hoish bish uragsh harj amidrahiig hussen. bi tuuniig urgelj uuchildag shu de gej l helsen. Bi tuund hezee ch buruu ogch bgaagui busad humuus tuuniig buruushaaj chichilj uzen yadaj hob jib zooj hoorgon magtaj bsan ch bi ooriin songoltondoo unench bdag. Nadaas nuugaaguid bi tuund itgesen, namaig dagaad irsend ni bi bayarlasan, gebch hed honogiin omno blog neesniig ni sanaandgui olood medchihlee nohor maani tailbarlahdaa chinii setgeliig sergeeh gej blog neesen geed uuchlal guigaad tuuniigee ustgasan. Nohor maani amlasandaa hurch chamtai chatlahgui setgeld chini hooson huleelt uusgehguin tuld holbogdohgui baigaa, huugee bodood ooriig ni ahin uuchlaach gej hussen. Harin ene udaad bi mash ih shanalj bna, chi bainga erguuleed setgel sanaag ni hoyorduulaad email bicheed bdag yum uu esbel nohor maani namaig ahin dahin huuraad namaig bogs ondiinguut cham ru ergej butsaad bdag yum uu bi medehgui yum. Gehdee minii tsus mahand shingesen humuujil hun helsendee unench bj tuundee hureh yostoi bish gej uu gesen asuulttai zorchildoj bna, amlasan bol aldaagaa yagaad dabtana be? Ter hunii bie namaig huurahiig bi tebchinee, setgel ni huurahiig harin ugui. Ugaasaa er hun uidamhai shu de gej bodood ongorno. Tegeheer bi chinii bas tuunii hubid hen be ? gedgee medehee bolichihood baina. chinii hubid bol todorhoi. harin nohriin mini hubid bi end baih hugatsaand ni seksiin husliig ni hangagch, hubtas ugaagch, hool hiigch bolj hubirch bgaa hereg uu? ene doromjlol bish gej uu? chi minii nulimsiig barj itgel setgel deer mini dongochij olj absan amidralaa chin shudargaar, unench hair setgeleer olj absan gej yarih uu? Herbee chi anh tuund handarch, tuuniig duudahad irj obort ni ooroo guij oroogui bol, chi asuudliig iluu boditoigoor bodoj tungaaj bj shiidberee gargasan bol chi ch bi ch iim hund baidald orohgui bsaniig sanaarai. Etsesiin etsest emegtei hun bie setgeleeree hohirdog yum, er hun naashaa gesen emegteig tsaashaa gej chaddaggui amitan, chamd ooriigoo tataj abah bolomj etsesiin mochiig hurtel bsan, oortei chini adil emegtei hun elgee bartal shanalahiig toogoogui bj bolnoo, harin chi huuhed onchirch, aabiigaa sanan bultegneh bitshan amitaniig jaahan ch gesen orobdoj boloh bsan nadad buruu bsan bj bolno huud mini buruu bhgui shu de. buruu baigaa bol chamd buruu bii. Chi ulgert durtai bsan uu minii huu ulgert uhaangui durtai. chi ooriigoo ariuhan hairandaa umbaj yabaa dagina gej enduureed bgaa bololtoi, harin huud mini hairtai huniig ni bulaah gesen har nomrogtei shulam l bolj haragdah bolbuu. Harin minii ger bul omnoh shigee dulaan uur amisgaltai baihaa baij chinii zugees uleesen salhi bainga sebelzeh bolloo. chi huuhedtei hunees yu huleesen yum be? ene hun nadad hairtai gedeg, setgel ni nadaas urbaagui gedeg, chamd yu gedgiig medehgui. Gehdee minii itgel aldarch bna ene hun nadad hairgui bj bolno neg bish nileen heden amragtai bsan ch bi tuuniig dabah setgeliin tenhee bii baisaar ch irsen. ene hun huugiinhee omno huleesen uuregtei bsan bsaar ch bh bolno gedgiig buu mart. mongoliin erchuud ene huneer duuschihaagui l bailtai. Magadgui chi jiliin daraa mgld butsaad ochihod huugiin mini etsegiig zobhon ooriigoo bodson ooroo l hohirohgui bol busad hun hohiroh ni hamaagui gej bodoj tolobloj bgaa bol ahin ergetsuulj bodooroi. Bi huugee yugaar ch dutaagui bj chadnaa gehdee bi torson etsegiig ni yugaar ch orluulj chadahgui. Magadgui heden jiliin daraa aabiigaa haana bgaag nadaas neheed ter huuhnees ni yamarch argaar hamaagui bulaagaad abaad uldehgui yab da eej mini gebel bi huugiinhee omno yu gej heleh be? Bi nasaaraa huugiinhee omno yaltai amidrah bolno eej ni tebcheerguidee ooriigoo shanalgahgui gesendee ene buhniig hiiseen geh uu? Esbel hen negen bertegchin huug mini etseggui gej adlahiig bi tebchihgui, teren dorbol yug ch bsan shud zuun teseed aabiig ni hajuud ni bailgasan ni nadad habigui deer bh bolno. nohor mini chamaas bid 2iig hoyulang ni hairlaj zeregtsuulj yabahiig zobshooroh uu gej asuusan uu? bi bol asuusan bh gej bodoj bna, nadaas asuudag. bi uhen uhtelee tuunii hajuud baih bolno uhel l namaig tuunees salgana gej neg tsagt tuund helj bsan. Ene hun ter shoniig martsan bj bolno bi martaagui bi amlaltandaa, hamgiin gol ni bi ooroo oortoo unench uldehiin tuld, ooriigoo jaahan ch gesen une tsenetei gedgee medrehiin tuld ene huniig bi dergedee bailgahiig husej bna. ih baga hatanii talaarh togloom shogloom shig yariand ni 4 hatantai bsan ch zobshoorno gej ineemsegleed l hariuldag bsan, odoo ch helne. magadgui minii bair suuri tuuniig oohshuuldeg bj bolno. harin huug mini onchruulehiig bi tebchihgui. huu mini l eleg buten baibal ta 2 hichneen udaan yabaldsan yach basamjlan doromjilson bi tesch garch chadna. Eh hun etsesiin bolomjiig ch aldalgui ger bulee abch uldehiig hicheedeg yum. Chi eejtei, chi bas eej bolno.
Hi.Anhnaasaa l chi buruu songolt hiisen ba sh dee.Ehnertei huntei huntei yavj bdag.Avgaigaasaa salaagui l bgaa sh dee.Avgaigaa irvel ta 2 g orhiod l yavah hun ba.Eviig ni olj bgaad huuhdiin tetgeml avaad l sal chinii l songoson amidaral ba.Naiz nohdiin tuhaid hunii zovlon jargaliig chin setgeleese huvaaltsah naiz hovor bdag yum tiim bolohoor chi ooroo oortoo l ezen bai naiz nar gedeg shal hudlaa humuus yalanguya huuhnuud
Odoo yaaya gexev, uxaan muutai l xuuxen bna. Xoxi ni
Naad jombog zaluugaasaa hvvhdiin tetgemjee togtoolguulaad sal naadah chin hvvhed ta 2-g udahgvi hayna gedgiig helchie terneesee umnu salj vz iimm er hvnii scgd doromjluulaad bh saihan bn uu emegtei vhnii baharhal chin haachsan yum
ХҮҮХНҮҮД ЗОВЛОН ЖАРГАЛ 2-ООС ЗОВЛОНГ Л СОНГОДОГ ЮМ ДАА. ОДОО ЯАЯ ГЭХЭВ ДЭЭ. НААД ЗАЛУУДАА ДОРОМЖЛУУЛААД БАЙГААД БАЙЖ ДЭЭ. ӨӨРӨӨ ХҮҮХЭДЭЭ ТЭЖЭЭЖ ЧАДНА ГЭВЭЛ ЗАЙГАА БАРИАД САЛАХГҮЙ ЮУ. ЧАДАХГҮЙ БАЙСАН Ч САЛ. ШҮҮХЭЭД ЯВААД ХҮҮХДИЙН ТЭТГЭМЖ ГАРГУУЛААД АВЧИХГҮЙ ЮУ. НЭМЖ ХЭЛЭХЭД ЧИ БОЛ УХААН МУУТАЙ ТЭНЭГ ХҮҮХЭН БАЙНА. ОРЧЛОНГИЙН ОЛОН САЙХАН ЗАЛУУГААС ГАНЦЫГ ОЛООД АВЧИХАЖ ЧАДАХГҮЙ БАЙНА УУ. ХҮНИЙ АДАГТАЙ НИЙЛЧЭЭД ГОНШИГОНООД ЯВЖ БАЙДАГ. САЙН ЗАЛУУСЫГ ЯАЖ ГОЛЖ ГОМДООЖ БАЙСАН БОЛ ОО.
Uhaan muutai, bogino jolootoi busgui hun gej hoorhii ymdaa,